Mitä ihmeen kirjailuja?

20.28 Notkopeikko 1 Comments

© Mika Hassinen

Kun olin lapsi, tykkäsin kirjoittamisesta ihan kauheasti. Rakastin mielikuvitusmaailmoja ja niissä seikkailemista. Olin sosiaalisesti kömpelö ja olen edelleenkin, mutta tuolloin turvanani olivat omat ja muiden kehittelemät paikat, joihin pystyin matkustamaan ilman sen suurempaa vaivaa. 12-vuotiaana aloitin luovaa kirjoittamista kehittäneen, pitkään kestäneen harrastukseni; foorumiroolipelaamisen. Tuosta kehkeytyi pian muutoinkin kirjoittamista innostava ajanviete, ja aloitin milloin minkäkin sorttisia tarinoita.

Sitten tuli teini-ikä ja sairastuin useiden tapahtumien summana vakavaan masennukseen. Sen kanssa olen taistellut tässä jo reilun vuosikymmenen. Masennuksessa on (muun muassa) se ikävä puoli, että se tappaa uskon itseen ja omaan tekemiseen. Sitä tulee täysin puolustuskyvyttömäksi kritiikille tai ylipäätään millekään sanomiselle. Lukee merkityksiä sellaisiinkin viesteihin, joissa ei niitä ole. Niinpä lakkasin kirjoittamasta. Lopetin piirtämisen. Kieltäydyin valokuvaamasta, maalaamasta tai ylipäätään luomasta mitään.

Nyt olen joissain määrin kenties polulla kohti parantumista. Masennus on varmasti ikiaikainen seuralaiseni, mutten pelkää sitä enkä ihmisiä enää niin paljon kuin ennen.

Olen tilannut internetistä kirjan nimeltä 642 Tiny Things To Write About (sekä muutaman muun tähän sarjaan kuuluvan teoksen). Tulipa kirjoituksistani mitä hyvänsä, aion julkaista ne tänne kaikkien kommentoitaviksi. Jossain vaiheessa, kenties, aion jatkaa minulle muitakin rakkaita luovia harrastuksia, valokuvaamista ja vesivärimaalausta. Kunnes saan kerättyä niihin rohkeutta ja luottamusta, tyydyttäköön näihin pikkuruisiin (tai vähän pidempiinkin, mistä sitä tietää) teksteihin.

Suorastaan toivon kommentteja ja keskustelua. Jos on jotain sanottavaa, sano, jos on kehuttavaa, kehu. Kasvetaan yhdessä kirjailijoiksi! <3