Vetoapuja
Pitkän, pitkän aikaa pääni on ollut ideoista totaalisen tyhjä. Muistan kyllä sellaisenkin ajan, kun ideoita oli oikein kuhisemalla, niin ettei niitä meinannut saada erotettua toisistaan niin pitkäksi aikaa, että paperille olisi syntynyt jotakin järkevää. Nyt pääkoppa tosiaan oikein kumisee tyhjyyttään, ja silloinkin kun siellä jotakin surisee, niin sekin vähä on jotain tylsää ja aikuismaista; "puhelinlasku pitäisi maksaa", "äh, huomenna on se kokous", "ai niin, piti muuten postittaa se yksi lomake", ja niin edelleen.
Seikkailin internetin ihmeellisessä maailmassa ja törmäsin sarjaan San Francisco Writer's Grotton tuottamia kirjoittamisoppaita, jotka eivät ole niinkään oppaita kuin kokoelmia ideoista, joista voisi kirjoittaa. Osa on hassuja, osa vakavampia, osa peilaa sisään ja osa ulos. Täytyy tunnustaa, että ihan ensimmäinen ajatukseni oli "voi ei, en mä osaa mitään tämmöisiä". Kirjoita runo tomaatista tai kirjoita laulunsanat rap-lauluun, sanojen tulee sisältää poliisin, pieleen menneen huumerysän ja koiran eivät ole sellaisia, jotka saavat minut riemusta kiljuen tursuamaan luovaa energiaa, mutta sen sijaan olet astronautti, kuvaile täydellinen päiväsi tai mitä sinistä esinettä pitelevä hahmo ajattelee juuri nyt ovat sellaisia ajatuksen siemeniä, joiden ympärille on hyvä lähteä rakentamaan tarinaa.
Shoppailuintoa puhkuen tilasin tämän lisäksi muutaman muunkin tähän sarjaan kuuluvan opuksen, joten kirjoittamisen aiheet eivät lopu kesken. Nyt vain rauhoittumaan ja etsimään sopivaa hetkeä kirjoittaa jotakin. Mitään turhan hienoa en aio edes yrittää heti alkuun, tärkeintä, että saan edes jotakin puserrettua ulos! Lupaan laittaa esille myös aiheen, josta kirjoitan (vapaasti suomennettuna toki), jotta voitte tekin siellä ruudun toisella puolen napata aiheen ja kirjoittaa siitä. <3
0 kommenttia:
Sananvapaus on hieno asia.